Kun pohdin sitä, miten kauan oma voimani oli kadoksissa ja mitkä asiat vaikuttivat sen palautumiseen… Tietä ei voi kutsua helpoksi, eikä se tavallaan ole vaikeakaan. Sen ydin on siellä, missä päätän katsoa asioita kuten ne todella ovat. Se on vaikein tehtävä. Olla olematta negatiivinen, olematta kuitenkaan tuhoavan optimistinen. Realistinen näkeminen, juuri sellaisina kuin asiat ovat. Ja niistä asioista irti päästäminen, joihin ei voi vaikuttaa.
Oman voiman valuminen tuntuu kuin olisi pienen pienillä langoilla kiinni menneisyydessä, ihmisissä ja uskomuksissa, vaikka jossain pieni ääni kertoo, että kaikki ei ole niin kuin pitäisi. Siteitä ei meinaa huomata, eikä ymmärtää. Niihin voi päästä käsiksi, kun istuu alas hiljaa ja antaa itsensä vain olla riittävän kauan. Ja lopulta näkee mikä jarruttaa. Miksi en käytä täyttä potentiaaliani, vaan annan energiani valua tyhjiin lupauksiin, joita muut esittävät ympärilläni tai ovat esittäneet. Kenties häpeään tai tekemättömiin asioihin, joita ei oikeastaan tarvitse tehdä ollenkaan. Onko muilla odotuksia tai odotanko itseltäni jotakin sellaista, joka todellisuudella jarruttaa koko kehitystä.
Verkkokurssillani kerron parhaimmat keinoni oman voiman ylläpitämiseen vaikeissakin elämäntilanteissa. Löydät harjoitusten avulla neutraalin tason, josta käsin asioiden käsittely ja tilanteisiin meneminen tulevat helpottumaan.
Heijastelemme myös ympäristöön omaa tilaamme ja asenteitamme, joten kun alitajuinen asenteemme muuttuu, muuttuu myös ympäristön suhtautuminen meihin. Ja siten myös oman voiman hallussapito helpottuu.